Poikkeustila on saapunut Suomeen. Asia on käytännössä kaikille uusi, ehkä hieman jännittävä ja herättää paljon kysymyksiä. Arki muuttuu monestakin näkökulmasta: koulut ovat suurilta osin etäopetuksessa, yli 10 hengen kokoontumiset on laitettu kieltoon sekä yli 70-vuotiaita kehotetaan pysymään kotona. Toimet ovat monelta osalta rajuja, mutta niillä on yksinkertainen tarkoitus: suojella kansalaisia sekä pitää yhteiskunnan tärkeät pyörät pyörimässä.
Miten asia näkyy päätöksenteossa erityisesti kunnissa ja kaupungeissa?
Ja miksi eri toimielinten toiminta pyritään turvaamaan järeilläkin keinoilla? Tärkein syy päätöksenteon turvaamiseen erilaisilla hallintosääntöjen muutoksilla sekä etäjärjestelyillä on pitää kaupunki jatkuvasti reagointivalmiudessa. Varautumista varten tehtävät toimet on saatava kriisitilanteessa nopeasti suoritettua, ja toimia varten tarvitaan päätöksiä. Siitä syystä päätöksentekokyky on turvallisuuden kannalta erityisen tärkeää. Näihin päätöksen aloihin lukeutuvat erityisesti koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspuolen asiat.
Samalla kaupunkien ja kuntien päätöksillä voidaan pitää yhteiskunta liikkeessä. Esimerkiksi kaavoituksen avulla kaupungin rakentuminen voidaan pitää käynnissä. Normaaleja toimintoja on pidettävä käynnissä niin paljon kuin mahdollista. Kun päätöksenteko pysähtyy, koko yhteiskunta lopulta pysähtyy.
Mitä esimerkiksi Turussa on päätöksenteon turvaamiseksi tehty?
Kaupunginvaltuusto kokoontui 16.3., jossa se teki poikkeuksellisen muutoksen hallintosääntöön. Muutoksen avulla mahdollistettiin eri kaupungin toimielinten etäkokoukset. Etämahdollisuus otettiin käyttöön välittömästi, ja lautakunnat ovat jo kokoontuneet ensimmäisiin sähköisiin kokouksiinsa. Hallintosäännön muutos tullaan ajan myötä kumoamaan, kunhan epidemia-aika on lopulta ohi.
Sähköiset kokoukset ovat täysin uusi asia kunnallisessa päätöksenteossa, ainakin Turussa. Asian uutuudesta johtuen järjestelmällä on hieman opettelua uuden edessä, mutta asiat lähtevät varmasti sujumaan ajan kanssa. Kaupunginvaltuuston kokouksia ei kuitenkaan ole mahdollista järjestää etäkokouksina, jolloin mahdolliset kokoontumiset suurella ihmismäärällä tulevat välttämättä eteen epidemia-aikana, ennemmin tai myöhemmin.
Tiettyjä vaikutuksia kriisitilanteella kunnalliseen päätöksentekoon on. Esimerkiksi kaupunkiympäristölautakunnassa päädyttiin jättämään tilanteen poikkeuksellisuuden johdosta monia merkittäviä asioita pöydälle. Kriisin keskellä asioihin, jotka eivät ole täysin akuutteja, on ymmärrettävästi hankala paneutua.
Korkein valta on eduskunnalla
Valtakunnallisesti taas eduskunta kokoontuu omiin istuntoihinsa. Eduskunnan toiminnasta kaikki ylimääräinen on kuitenkin karsittu pois, jotta valmius tehdä ripeitäkin päätöksiä pysyy olemassa. Korkein päätäntävalta kriisitilanteissakin on aina eduskunnalla, joskin valmiuslakien astuttua voimaan valtioneuvostolla on toimeenpanovaltaa huomattavasti normaalitilannetta enemmän.
Sähköisten kokousten yleistyminen ei ole ollenkaan huono asia. Kuljemme välttämättä yhä enemmän kohti etäkokousten aikaa, ja niiden soisi yleistyä enemmänkin. Teknologia saadaan varmasti mukaan kehitykseen. Sen avulla pystymme turvaamaan päätöksenteon kriisitilanteissa, tulevaisuudessa varmasti vielä paljon paremmin.
Me selviämme tästäkin.
Julkaistu Varsinais-Suomen Kokoomuksen sivuilla 19.3.2020
