Suomi muodostuu ja kasvaa yhä kovempaa tahtia kolmen navan ympärille. Maakuntakeskukset sekä erityisesti niiden ympäristöt tyhjenevät lujaa vauhtia, ja opiskeleva sekä työssäkäyvä väestö keskittyy kolmelle alueelle: Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Ihmisiä houkuttelee helppous, elävyys sekä luonnollisesti työmahdollisuudet. Yritykset ja hallinto keskittävät työpaikkoja kasvukeskuksiin, vaikka etätyö ja liikkuminen helpottuvat jatkuvasti. Erityisesti pääkaupunkiseudulle muodostuu työpaikkoja yhä edelleen ylitse muiden.
Vaikka väestö keskittyy kasvaville kaupunkiseuduille, on väestörakenne muodostumassa hankalaksi ja todelliseksi haasteeksi ympäri Suomen. Huoltosuhde aiheuttaa jo nyt ongelmia, mutta lähivuosikymmeninä ongelmat tulevat muodostumaan yhä suuremmiksi. Erityisesti sosiaali- ja terveysmenot tulevat vahvasti kasvamaan lähitulevaisuudessa yhä merkittävämmäksi osaksi julkista taloutta. Se rasittaa kaupunkien omia talouksia, erityisesti jos kaupungit eivät osaa oikeilla keinoilla houkutella työpaikkoja, investointeja sekä nuorta, työssäkäyvää väestöä.
Turku ei ole näiden ongelmien yläpuolella, vaan juuri näiden keskiössä. Taloudellinen huoltosuhde, eli työvoiman ulkopuolella olevien osuus työssäkäyviin nähden on ollut nouseva jo pitkään, sen ollessa vuonna 2015 1,42. 1 Luku on kasvukolmion kaupunkien luvuista suurin, ja sitä ei voi ohittaa vain olankohautuksella. Taloudellinen huoltosuhde, eli työvoiman ulkopuolella olevien suhde työssäkäyviin, on saatava kääntymään laskuun. Taloudellisen huoltosuhteen parantamiseksi löytyy kyllä keinoja. Suuren vaikutuksen muodostaa työperäisen maahanmuuton helpottaminen, mutta sitä ei ratkaista kaupunkikohtaisesti, vaan valtakunnallisesti. Meillä on myös sisäisesti keinoja vastata tähän haasteeseen: rakentamalla ja toteuttamalla houkuttelevaa, kaupunkimaista kaupunkiympäristöä, joka lisää koko kaupungin houkuttelevuutta asuinpaikkana. Siihen pääsemme suunnitelmallisuudella ja järjestelmällisellä kehittämisellä.
Turun elementeillä voimme pystyä parempaan
Kaupunkina Turku on juuri otollista aluetta yhä urbaanimman ympäristön kehittämiseen. Tiivis ja korkeatasoinen kaupunkiympäristö vaatii ympärilleen paljon jo valmiiksi hyviä vetovoiman tekijöitä. Olisi turha rakentaa korkeaa ja viihtyisää ympäristöä paikkaan, jolla ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia muodostua viihtyisäksi asuinympäristöksi. Tornitalo keskellä metsää ei ole liikenteellisesti järin houkutteleva. Turusta löytyy tiivistä kaupunkirakennetta, riittävästi väestöä, viihtyisiä julkisia tiloja sekä kaupungille merkittäviä taloudellisia vetovoimatekijöitä, joiden varaan todella pystyy rakentamaan.
Maakunnallisesti myös Varsinais-Suomella menee hyvin, ja boostia löytyy monilla osa-alueilla: teollisuudessa telakalla, lääketeollisuudessa useilla yrityksillä ja yliopistoilta valmistuu jatkuvasti korkeasti koulutettuja huippuosaajia. Meillä on paljon liike-elämän ja vetovoimaisuuden mahdollistavia tekijöitä. Juuri näistä syistä olosuhteet kiinnostavan ympäristön luomiseksi ovat kohdallaan myös talouden ja yrityselämän näkökulmasta. Yritykset seuraavat sinne missä on ihmisiä, ja Turun ollessa yksi Helsinki-Tampere-Turku -kolmion kasvavia keskuksia, on ainekset yritysten mittavampaan houkuttelemiseen jo olemassa.
Turulla on jo paljon vahvuuksia kaupunkina. Meiltä löytyy elementtejä viihtyisästä kaupungista ja elinvoimaista yksityistä sektoria. Torin uudistuessa Turun sydämestä on tulossa viihtyisämpi kuin koskaan koko keskustan kokiessa kasvonkohotuksen siinä samalla.
Julkisille tiloille ja kaupunkimaisuudelle voisimme kuitenkin tehdä paljon enemmän. Keskustan julkisia alueita saatetaan kehittää hieman toisistaan erillään, vaikka kehittämällä eri osia alueiden ominaisten piirteiden mukaan, voisimme saada viihtyisyyttä kokonaisuutena parempaan suuntaan. Esimerkiksi jokirannassa voi olla eri tarpeet kuin Puolalanpuistossa tai torilla, vaikka ne kaikki ovat keskeistä julkista tilaa Turussa.
Liikkuminen ilman helppoutta tuhoaa elinvoiman
Viihtyisään ja menestyvään kaupunkiin kuuluu myös hyvät joukkoliikenneyhteydet. Nuorten asenteet autoilua kohtaan ovat yhä enenevissä määrin laskeneet,2 ja liikkumisen helppoutta pidetään yhä suuremmassa arvossa. Joukkoliikenteellä on päästävä mahdollisimman helposti kotoa töihin, harrastuksiin tai vaikkapa kauppaan. Usein liikkumisessa puhutaan kauppakassietäisyydestä, eli siitä, että kauppakasseja kanniskellessa pitäisi pystyä liikkumaan helposti paikasta A paikkaan B. Tämän tuleekin olla kaupunkimaisen ajattelun lähtökohtana. Kauppakassin kanssa pitäisi pystyä pääsemään torilta niin julkisella liikennevälineellä, kevyen liikenteen välineellä kuin omalla autolla järkevästi kotiovelle.
Tästä syystä runkobussien linjojen on oltava mahdollisimman kattavia, eikä eri alueiden tule jäädä katveeseen. Torilta mukaan lähtevä kassi täynnä varhaisperunoita ei ole sellainen, jota kanniskeltaisiin mukana, jos bussi tai vaikkapa ratikka jättää kahden kilometrin päähän kotiovesta. Siksi suuren kapasiteetin linjojen lisäksi pienemmän kapasiteetin linjat on pidettävä mielessä eri asuinalueilla.
Kaupunkimaisuuteen kuuluu samalla myös se, että öisin koko kaupunki ei laita kiskaa kiinni. Myös öisin on mahdollistettava kohtuulliset liikkumismahdollisuudet. Yhä enenevissä määrin yöllinen liikkuminen on normalisoitunut: kaupat ovat pidempään auki, työn murroksesta johtuen työajat muuttuvat, ja joku saattaa myöhään yöhön olla tukemassa yksityisten anniskeluravintoloiden toimintaa. Kaupunkimaisuuteen siis kuuluu, että eri ihmisillä on eri tarpeita ympäri vuorokauden. Siksi joukkoliikenneyhteyksien on oltava kunnossa myös yöaikaan, luonnollisesti harvemmilla vuoroväleillä sekä muutenkin pienemmällä kapasiteetilla.
Suurten väkimäärien linjoille taas pelkkä telibussiratkaisu on pidemmän päälle riittämätön ratkaisu. Väkimäärän kasvaessa bussien kapasiteetti erityisesti keskustan ja Varissuon välillä loppuu ennen pitkää, ja kiinteämpään ja suuremman kapasiteetin omaavaan raideratkaisuun tultaisiin siirtymään. Raideratkaisu myös tutkimusten mukaan lisäisi houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. 3 Sillä siis saataisiin hyvin panostettua siihen väestönosaan, jota taloudellisen huoltosuhteen ja väestörakenteen osalta tarvitsemme. Maankäytölliset hyödyt ovat myös helposti realisoitavissa, sillä Itäharjun uuden alueen toteutuessa raideratkaisun kera, maan arvonnousu kaupungin mailla olisi huomattavaa. Kaupunki omistaa Itäharjun maa-alueesta noin 80 prosenttia.
Kaikki viihtyvät olohuoneessa
Viihtyvyys ja kaupunkimaisuuden kehittäminen vaatii johdonmukaisia toimia ja suunnitelmallisuutta. Turussa aineksia kyllä löytyy: ainutlaatuinen jokiranta, hyvää kaupunkirakennetta, vihreyttä puistojen muodossa sekä paljon muuta, joka todella mahdollistaa vähintään Suomen kaupunkimaisimman kaupungin tittelin. Siksi Turun tulisikin viedä järjestelmällinen ja suunnitelmallinen kaupunkimaisuuden kehittäminen kokonaan uudelle tasolle, ja muodostaa kokonaan uusi ohjelma, olohuoneohjelma.
Olohuoneohjelman ideana olisi lisätä eri alueiden kehittämistä kaupunkimaisempaan ja viihtyisämpään suuntaan niin, että kaupunkimaisten alueiden kehittäminen todella tapahtuu alueiden kehittämisen keskustellessa keskenään. Kaupungin tulisi olla paikkana ja ympäristönä sellainen, että se tuntuisi yhtä viihtyisältä kuin oma olohuone. Ohjelmaan voitaisiin helposti sitoa vaikka ydinkeskustan kehittäminen kävelykeskustan suuntaan, jokirannan oleskelumaisuuden lisääminen, kaupungin puistojen järjestelmällinen kehittäminen kokonaisuutena, vihreyden lisääminen keskusta-alueella sekä ehdottomasti helppo ja sujuva liikkuminen keskustassa niin kevyellä liikenteellä, julkisella liikenteellä kuin autoillakin.
Ohjelmalla koordinoitaisiin siis erityisesti puistoja ja julkista liikennettä sekä vaikutettaisiin erityisesti keskusta-alueen liikennejärjestelyihin. Ohjelma voisi ohjata kaavoituksen tapahtumista, mutta sen ei välttämättä tarvitsisi ohjata kaikkea tapahtuvaa kaavoitusta. Olohuoneohjelman avulla voidaan lisätä alueiden viihtyvyyttä niiden omien ominaisuuksien kautta. Jokaisen puiston tai katutilan ei tarvitse olla täysin samanlainen toistensa kanssa.
Ohjelman avulla voitaisiin myös helposti paneutua kunnollisten terassialueiden johdonmukaiseen kehittämiseen. Turussa ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia periaatteita ja linjauksia eri terassialueiden kehittämiseksi. Tässä olisi siis loistava paikka päästä muodostamaan viihtyisiä ja toimivia terassikokonaisuuksia koko kaupungin keskustan osalta! Yksityisiä ravintoloita ei voi – eikä pidä – pakottaa perustamaan ravintoloita sinne, mihin julkisen vallan sormi osoittaa, mutta kaupunki voisi tarjota enemmän Vähätorin kaltaisia ympäristöjä ravintoloiden perustamiselle. Voisiko kävelykeskustan lisäämisellä luoda lisää tilaa terasseille ja houkuttelevuutta ravintolaympäristölle?
Keskeinen elementti ohjelmassa olisi myös tiivis ja korkea rakentaminen. Itäharjun ja Ratapihan alueet ovat loistavia miljöitä rakentaa korkeasti ja komeasti. Kyseiset alueet on saatava heti alusta alkaen muodostumaan viihtyisiksi, olohuonemaisiksi paikoiksi. Pellervon asumispamfletissa 4 saatujen kokemusten perusteella tornitaloissa asuminen nähdään houkuttelevana tapana asua. Korkea rakentaminen on keino saada ihmiset kiinnostumaan tietyistä alueista sen oman vetovoimansa ansiosta.
Korkea rakentaminen ei ole kuitenkaan ainut asumiseen liittyvä asia, jota kaupunkimaiseen asumiseen pitää hyödyntää. Jo aiemmin siteeratun Pellervon tutkimuksen mukaan 5 vehreyttä asumisen läheisyydessä pidetään korkeassa arvossa. Tiiviin ja tehokkaan rakentamisen ei tarvitse olla tylsää betonin ja kivien lykkäämistä päällekkäin. Ei ole mahdotonta integroida ihan pientäkin vehreyttä uusiin asuinalueisiin. Siksi vehreyteen panostavat osat olisivat luonnollinen osa olohuoneohjelmaa.
Yhteenveto
Turku on kaiken kaikkiaan loistava kaupunki. Meillä on kaupunkimaista rakennetta, paljon hyvää julkista tilaa ja sopivasti vehreyttä ihan kaupungin keskustaa myöten. Tästä kaikesta on silti saatavissa enemmän irti, ja se vaatii johdonmukaisia toimenpiteitä. Rakentamalla tiivistä ja sopivan korkeaa asuinympäristöä järkevien liikenneyhteyksien varrelle voimme saada Turusta nuorelle, työssäkäyvälle väestölle vielä houkuttelevamman kohteen asettua aloilleen. Väestörakenteen ja taloudellisen huoltosuhteen haasteiden edessä ei pidä antautua vain kiristämällä vyötä ja pohtimalla pelkkiä lukuja. Meidän on panostettava niihin keinoihin, jotka houkuttelevat tänne uutta väkeä.
Tehdään siis Turkuun ”olohuoneohjelma”, jolla yhdistetään kaupunkimaisten ominaisuuksien kehittäminen. Liitetään ohjelmaan keskusta-alueen julkisen tilan kehittäminen ja liikennejärjestelyt, joukkoliikenne koko kaupungissa sekä kävelyn edistäminen ydinkeskustassa. Hyödynnetään suunnitelman laatimisessa kaupungin eri toimialoja ja lisätään keskustassa vierailemisen mielekkyyttä. Jokaisen keskustassa vierailevan – riippumatta siitä kulkeeko jalkaisin, pyörällä, bussilla taikka omalla autolla, pitäisi tuntea paikka lähestyttäväksi ja helpoksi. Kiinnittämällä enemmän huomiota vihrealueisiin sekä viihtyisään asumisympäristöön lisäämme kaupungin houkuttelevuutta entisestään.
Omasta olohuoneesta harva haluaa poistua. Entäpä jos siltä tuntuisi koko kaupunki?
Julkaistu ensimmäisen kerran Ajatuspaja Toivon Ainutlaatuinen Turku -kirjassa 6/2020
Kirjoittamisen jälkeen
Tämä kirjoitus on kirjoitettu helmi-maaliskuussa, juuri ennen kuin korona laittoi kaupunkien tulevaisuuden uusiksi. Vaikka korona onkin laittanut useat asiat uusiksi niin taloudesta normaaleihin tapahtumiin, ei ihmisten halu asua kaupungeissa ole poistunut mihinkään. Oikeastaan varmaankin päin vastoin.
Kaupungeissa parasta on helppous ja sen vilinä. On ollut outoa vaellella pitkin Turun tyhjiä katuja ainoastaan katupöly seurana, välillä jopa ainoana ihmisenä tavallisena iltana keskellä jokirantaa. Helppous ei sen sijaan katoa mihinkään. Kaupungissa on yhä helppoa saada tehtyä ruokaostokset, tai tilata ravintolaruokaa suoraan kotiovelle. Se tekee kaupungista kaupungin, helppous.
Turussa helpot asiat yhdistyvät myös tulevaisuudessa lähellä olevaan luontoon. Siksi Turun valttikortit ovat hyvät: urbaania ympäristöä lähellä luontoa. Urbaaniudella saavutetaan helppoa ja viihtyisää ympäristöä. Ja se kantaa, niin pandemiassa kuin silloin kun kaduilla kulkee muutakin kuin pölyä.
