Mikä on kuntapolitiikan perisynti?
Siinä on yksi kysymyksistä, joka oli heti ensimmäisenä mielessä, kun tein päätöksiä ensimmäistä kertaa koskien kuntavaaliehdokkuuttani. Se tuntui suurelta haasteelta, mutta miettiessäni tyypillisiä kaavoja ja sitä miten erottua niistä, päätös oli lopulta selvä. Vaaleihin lähdetään.
Politiikassa, ja juuri erityisesti kuntapolitiikassa, ei tule koskaan miettiä sitä, miltä jonkin pitää näyttää nyt tai kymmenen vuoden kuluttua. Tämä on juuri sitä, mitä kuntapolitiikassa yleensä tehdään. Se on kuntapolitiikan perisynti. Sen taustalla on usein pelko uudistamisesta, ja erityisesti Turussa tietynlaisella uudistamisella onkin paha kaiku, sillä Turun tauti on vielä elävästi mielessä.
Pelko voittaa suurenkin sankarin, jos siitä tekee mörön. Jokaiselle mörölle löytyy yleensä voittajansa, ja se voidaan saada taltutettua. Kuntapolitiikan mörkö voitetaan katsomalla tulevaisuuteen. Ei päätöksiä pitäisi saada aikaan niin, että jokin iso muutos tehdään ajatellen nykyhetkeä tai viittä vuotta eteenpäin. On oltava rohkeampi, ja mietittävä sitä, miltä jonkin asian pitäisi näyttää kolmenkymmenen, ehkä jopa viidenkymmenen vuoden päästä. Emme voi nähdä tulevaisuuteen, mutta voimme rohkeilla ratkaisuilla tehdä sitä.
Poplaulaja Sanni laulaa kappaleessaan “2080-luvulla” siitä, miten hän yhä vuosikymmenien päästä ajattelee ja laulaa vanhasta mielitietystään. Ei tehdä Turkuna niin, että pidetään silloin tänään pöydällä olevia asioita päätettävänä. Niin Turussa on ollut tapana. Vanha koira ei yleensä opi uusia temppuja, mutta todistetaan, että 788-vuotias Turku voi vielä päättää asioista nopeasti kuten muut Suomen kaupungit.
