Päivälleen 788 vuotta sitten Paavi kirjasi kirjeen. Kirjeen sisältö ei varmasti vaikuttanut Paavin omaan päiväjärjestykseen mitenkään suuresti, taikka vaatinut valtavaa pohdintaa. Lopulta kyseinen kirje kuitenkin vaikutti toisella puolella silloin tunnettua maailmaa varsin suuresti. Siitä kirjeestä sai alkunsa Turku. Kirjeen sisältö oli varsinaisesti se, että Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin, ja tästä Turun historian katsotaan alkaneen.
788 vuotta on pitkä aika. Näiden vuosien aikana Turku on ollut pisimpään Suomen suurin kaupunki, yksi Ruotsin merkittävimmistä kaupungeista, todella merkittävä kauppakaupunki koko Itämerelle, Turku on palanut, Turkua on pommitettu ja ties mitä. Historia on kirjava, mutta myös omalla tavallaan hieno.
Nykyään Turku on kultturelli ja eurooppalaistyylinen kaupunki sekä samalla Suomen positiivisen kehityksen maakunta myös työllisyyden viimeaikaisten uutisten ansiosta. Opiskelijoita on Turussa valtavia määriä, ja Turusta puhutaankin parhaana opiskelijakaupunkina. Päätökset vain tapahtuvat liian usein hitaasti, ja vailla rohkeutta.
Mutta mitä olemme tulevaisuudessa? Jatkammeko samaa rataa ja otamme vain varmoja askelia kohti tulevaisuutta, keinoilla joiden vaikutukset tiedämme ennalta? Vai kiistelemmekö suurista uudistuksista ensin 30 vuotta, ja teemme ratkaisevat liikkeet auttamatta myöhässä?
Toivottavasti emme. Kuuluu moderniin kaupunkikulttuuriin tehdä ketteriä, ja rohkeita päätöksiä. Pitää tehdä enemmän ja rohkeampia avauksia kaupungin kehittämisestä. Muualla rakennetaan suurempaa ja korkeampaa, ja samalla avaukset ovat sitäkin paljon rohkeampia. Siihen pitäisi pystyä meidänkin. Uuden avauksen tullessa ilmoille, ei siitä pitäisi heti ensimmäisenä olla etsimässä sitä miksi sitä ei voida tehdä, vaan sitä, miten se mahdollistetaan! Sitä on moderni päätöksenteko.
Vielä kerran, onnea Turku! Olkoon edessäsi vielä vähintäänkin toiset 788 vuotta, ja olkoot ne ensimmäisiä parempia. Pystymme siihen!
