Sinisesti kiertävä talous

| maalis 2, 2017

Ihmiskunnan suurin haaste on joutunut viime aikoina totuudenkieltäjien ja populistien hampaisiin. Ilmastonmuutos on fakta, jota emme voi kieltää, halusimme tai emme. Se on otettava vakavasti, ja meidän on käytettävä siihen suurimmat ajatteluun kykenevät voimavaramme, jotta vältämme maailmanlaajuisen katastrofin. Onneksi meillä on apunamme markkinavoimat ja halua siirtyä yhä vahvemmin kiertotalouden suuntaan.

Kiertotaloutta on helppo havainnoida ruohonjuuritasolta alkaen. Ostin viime viikolla itselleni uuden takin. Täysin uusi se ei kuitenkaan ollut, vaan ostin sen internet-huutokaupasta käytettynä. Takki on itse asiassa miltei 20 vuotta vanha, mikä on hyvä esimerkki laadukkaasta tuotteesta. Vanhoja ja käytettyjä vaatteitaan ja tavaroitaan voivat siis internetin myyntisivustoilla myydä niin yksityiset ihmiset kuin suuremmat yrityksetkin. Esimerkkeinä tästä toimii vaikkapa kaikkien tuntemat huuto.net ja ebay.

Tämä 20-vuotias takki toimii esimerkkinä kiertotalouden periaatteista. Idea on se, että tuote kestää, ja säilyttää arvonsa. Tällöin sillä voidaan käydä myöhemmin kauppaa, tai sen ympärille luoda palveluita. Toisin sanoen resursseja säästyy, mutta talous pyörii. Näin kulutamme paljon vähemmän luonnonvaroja, ja niiden käyttö tehostuu. Tämä vaatii tavoitteellisuutta, ja esimerkiksi Euroopan Unionilla on tavoitteenaan kierrättää 80% muovijätteestään vuoteen 2030 mennessä.Kiertotalouteen kuuluu myös se, että käytetyt energiamuodot ovat uusiutuvia, ja siksi onkin panostettava erityisesti tuulivoimaan ja aurinkovoimaan, jotka ovat parhaita energiamuotoja uusiutuvuutensa perusteella. Myös ydinvoima on oikein hoidettuna fossiilisia energialähteitä parempi vaihtoehto. Maataloudessa kiertotalous tarkoittaa muun muassa ravinteiden ja lannoitteiden talteenottoa ja uudelleenkäyttöä, millä voidaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa vaikuttaa oleellisesti Itämeren ravinnepäästöihin.

Kiertotalouden luomat taloudelliset mahdollisuudet ovat valtavat. Kiertotalous Euroopan Unionissa on vuosittain jo tällä hetkellä noin 570 miljoonan euron kokoinen kokonaisuus. Eikä tämä ole vielä edes paljoa. Sitran varovaisten arvioiden mukaan kiertotalous voisi Suomessa olla vuositasolla noin 1.5-2.5 miljardin euron kokonaisuus. Nämä ovat vasta varovaisia arvioita. Kiertotalouteen panostamisessa ei olekaan siis kyse pelkästään sen ekologisesta välttämättömyydestä, vaan myös siitä, että se on taloudellisesti aivan loistava mahdollisuus meille korkean osaamisen maana.

Mistä kaikesta tämä sitten koostuisi? Se koostuisi erityisesti Suomessa kestävien tuotteiden ympärille rakennetuista palveluista. Vanhan korjaaminen ja entisöinti on erinomainen esimerkki kiertotalouden logiikasta. Silloin vanha pysyy edelleen käytössä, ja luonnonvaroja ei kulu turhaan. Ei ole mikään itseisarvo ostaa aina uutta, vaan vanhan ylläpito on myös nähtävä mahdollisuutena. Laadukkaat tuotteet myös pitävät usein arvonsa, ja ne voikin joskus nähdä myös sijoituksena.

Uusia mahdollisuuksia vuokraukseen ja palveluiden tuotantoon keksitään jatkuvasti. Uber-kuskit ajelevat omilla autoillaan, Airbnb:llä vuokrataan omaa asuntoa helposti ja kaupungit tarjoavat maksua vastaan kaupunkipyörämahdollisuuksia. Ei tarvitse ostaa aina omaa.

Ongelma on kuitenkin se, että me emme missään tapauksessa voi pakottaa kuluttajia tekemään omia päätöksiään. Se ei ole oikein. Mitä me kuitenkin voimme tehdä on vaikuttaa arvojen muutokseen. Asiat on tuotava julkiseen keskusteluun, tutkimustyötä on tuettava myös julkisin varoin ja panostettava enemmän kierrättämiseen kuin polttamiseen. Polttaminen on raaka-aineiden tuhlausta. Kierrättämisessä erityisesti kunnat voivat tehdä paljon, ja kuntien on tehtävä siitä helppoa. Kunnat voivat johtaa myös esimerkillä, esimerkiksi ottamalla tavoitteita kiertotalouden saralla, kuten Turku, joka aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2014 mennessä. Markkinoille on myös annettava tilaa tehdä työtään. Esimerkiksi amerikkalainen sähköautomerkki Tesla on omalla työllään vauhdittanut myös suurien saksalaisten valmistajien siirtymistään sähköautoihin. Yritykset kirittävät toisiaan, jolloin pääsemme yhä parempiin ja tehokkaampiin tuloksiin.

Julkaistu 1.3.2017 Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten pamfletissa ”Sinistä huomenta!”

Shares
Share This