turun_johtamismalli_alvareuro
Alvar Euro

Alvar Euro

Turun kaupunginvaltuutettu

Mikä on tylsempää kuin kansantanhut?

Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on linkedin
Share on email
Share on print

Johtamisjärjestelmän uudistaminen on maailman tylsin asia. Se kuulostaa ja vaikuttaa siltä, että porukalla pohditaan, että minkälaisia titteleitä taas kaupungin johtaville virkamiehille kyhätään ja kuinka monessa sisäisessä kokouksessa ja palaverissa kukakin pääsee istumaan. Siihen päälle vielä oman sektorin viikkopalaverit ja strategian välitavoitteiden mittareiden kuukausittainen tarkistus.

On pelottavaa, että asia on tylsä, sillä se kuitenkin ratkaisee sen kuka käyttää ja miten käyttää Turussa valtaa.

Johtamisjärjestelmän uudistaminen saattaa siis kuulostaa vaikealta. Siinä on kuitenkin kyse lopulta siitä, että kuka johtaa Turkua ja miten. Suurin ja näkyvin osa siitä on pormestarikysymys. Kyse on siitä, että johtaako kaupunkia siis äänestämällä valittu johtaja eli pormestari, vaiko valtuuston valitsema kaupunginjohtaja. Kummassakin on omat puolensa.

 

 Millä mallilla Turkua johdetaan nyt?

Mikä tilanne on nyt? Tällä hetkellä Turkua johtavat kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kaupunginjohtajan vastuulla on johtaa kaupungin virkakoneistoa, eli kaupungin työntekijöitä sekä hallintoa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja taas vetää kaupungin poliittisia neuvotteluja sekä johtaa kaupunginhallituksen kautta päätöksentekoa. Kaupunginjohtaja taas valmistelee usein isot esitykset kaupunginhallitukseen vietäväksi.

Nykyisessä mallissa on paljon hyvää, mutta myös paljon ongelmia. Hyvää on se, että kaupunginjohtaja pystyy keskittymään enemmän virkakoneiston johtoon, kun taas kaupunginhallituksen johtaja keskittyy juuri neuvotteluiden ja poliittisen puolen vetämiseen. Kumpikin vaatii runsaasti aikaa. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun pohditaan sitä, että kuka on kaupunginjohtajan valinnut. Kaupunginjohtaja on siis virkamies, jonka on valinnut kaupunginvaltuusto. Kaupunkilaisten ääni ei silloin kuulu.

 

Miten pormestarimalli eroaa?

Pormestari olisi käytännössä näiden kahden pestin yhdistelmä. Pormestarin vastuulla olisi johtaa niin hallintoa kuin poliittista prosessia. Pormestarin tehtävänä olisi ottaa kantaa suuriin kysymyksiin avoimemmin ja selkeämmin kuin kaupunginjohtaja, ja taas toisaalta juuri tästä poliittisesta vastuusta johtuen siihen olisi myös enemmän mahdollisuuksia. Tehtävään kuuluisi myös kaupunginhallituksen vetäminen. Malliin tulisi ehdottomasti kuulua tässä tapauksessa myös täysipäiväiset apulaispormestarit. Heillä olisi omat vastuualueensa ja mahdollisuus neuvotella asioita yhdessä pormestarin kanssa. Tällöin vapautuisi runsaasti enemmän aikaa neuvotella ja sopia eri asioista puolueiden kesken.

Malli on käytössä esimerkiksi jo Helsingissä ja Tampereella. Helsingin Vapaavuori on loistava esimerkki siitä, miten oikein pestinsä hoitamalla voi olla todella ärhäkkä ja valtaa tehokkaasti käyttävä edunvalvoja ja poliittisten prosessien hoitaja. Hän on tehnyt näkyvää ja tehokasta työtä, mikä näkyy päätösten etenemisenä sekä vahvana näkyvyytenä. Se on yksi pormestarimallin hyödyistä. Johtaja pystyy ja hänen on pakko ottaa kantaa.  

Tampereen malliin en kuitenkaan missään nimessä hyppäisi. Kyseisessä mallissa pormestariehdokkaat tiedettiin vasta vaalien jälkeen. Siinä sulaa pormestarimallin suurin ja konkreettinen hyöty, eli demokraattisuus, täysin taivaan tuuliin. Helsingin malli on paljon toimivampi, sillä siellä ehdokkaat pormestariksi lyötiin reippaasti ennen vaaleja lukkoon. Sikaa ei siis saatu säkissä.

 

Pormestarikysymys on vain jäävuoren huippu

Pormestarikysymys on kuitenkin vain jäävuoren huippu, kun pohditaan koko järjestelmän muuttamista. Turun kaupungissa on tuhansia työntekijöitä, ja Turkua ei todella pyöritä vain muutama ihminen. Kyseisessä muutoksessa kaikkea johtamista on pohdittava tarkemmin. On löydettävä vastauksia siihen, miten saamme ilmastonmuutoksen torjumisen, digitalisaation, kaupungistumisen sekä syrjäytymisen ehkäisyn näkymään kaikkialla kaupungissa. Se ratkaistaan vain laittamalla koko järjestelmän kuntoon.

Yksi asia on kuitenkin varma. Ratkaisua ei löydetä vain tyytymällä nykytilaan ja palkkaamalla muutama uusi johtaja vahtimaan hieman lisää. Sillä saataisiin vain muutama viikkopalaveri enemmän.

JAA TÄMÄ TEKSTI

Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email

NÄMÄKIN SAATTAVAT KIINNOSTAA:

Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut Turussa

Murtaisin mieluummin jalkani kuin mieleni

Mielenterveyspalvelut on saatava Turussa kuntoon – muuten maksamme laskua pidempään kuin osaamme ajatellakaan. Epävarmuus tulevasta. Onko töitä? Toimeentulo todennäköisesti romahtaa. Kaikki menestyvät, tai ainakin siltä se somessa näyttää. Nyt ei jaksa, ei oikeastaan tunnu miltään.  Siltä mielenterveysongelmat saattavat tuntua. Erityisesti nuoret uupuvat, ja joutuvat mielen haasteista kärsimään. Viime aikoina asiasta onkin puhuttu paljon, ja onneksi

Lue kokonaan »
kaupunginvaltuusto turku

Mitä kaupunginvaltuustossa oikeasti tapahtuu? Katsaus kulisseihin

Suuri yleisö saattaa helposti perustaa kuvansa kuntapolitiikasta kaupunginvaltuuston kokousten kansaa kiihottavien puheiden taikka Turun Sanomien otsikoiden pohjalta. Se on kuitenkin kaukana todellisuudesta. Päätettävänä ei suurimmassa osassa tapauksissa ole vain kahta selkeää vaihtoehtoa. Mutta mitä poliitikot oikein puuhailevat, ennen kuin asiat saadaan päätökseen? Pyrin avaamaan tuota päätöksenteon mystistä verhoa tässä kirjoituksessa, ja kertomaan miten Turku hommansa

Lue kokonaan »
Turun liikenne puhuttaa

Älykkyys ei ratkaise Turun liikenteen ongelmia

Paula Virri ja Hanna Munter kirjoittavat mielipidekirjoituksessaan “Turun seutu älykkään joukkoliikenteen edelläkävijäksi” (TS.fi, 1.2.) älykkään julkiseen liikenteen tuomista mahdollisuuksista. Kirjoitus maalaa varsin optimistisen kuvan automaation mahdollisuuksista. Kirjoitus ei kuitenkaan ota huomioon, että haasteina Turun joukkoliikenteessä ovat kapasiteetti, houkuttelevuus, helppous sekä ympäristöllinen kestävyys. Robotit tai automaatio eivät yksin edistä näistä yhtäkään.   Turku kasvaa huimaa vauhtia.

Lue kokonaan »
Shares
Share This