Rakastan ja vihaan sosiaalisen median alustaa TikTok:ia. Samalla kun se koukuttaa ja tarjoaa yhä koukuttavampaa ja nopeatempoisempaa sisältöä, tiedän sen keräävän minusta ja tottumuksistani yhä enemmän tietoja omistajayhtiölleen Kiinaan. En ole asian kanssa yksin, vaan sen suosio on räjähtänyt käsiin aivan täysin. Jopa niin, että Facebook muuntaa toimintaansa TikTokin logiikkaa muistuttavaksi. Katsojia koukuttavat videot ovat niin tehokkaita, ettei Zuckerberg voi vastustaa kiusausta suunnata samoille apajille.
Tietosuojapohdintojen keskeltä TikTokista voi tehdä myös sellaisia havaintoja omasta sukupolvestani, joita ei muuten pystyisi tekemään. Usein pysähdyn nauramaan amerikkalaisille nuorista tehdyille videoille, joissa käy ilmi, että Euroopan maista tai edes Yhdysvaltojen osavaltioista ei tiedetä kirjaimellisesti mitään.
Tämä alleviivaa tarkoitushakuisestikin yhdysvaltalaista koulutusjärjestelmää, mutta nostaa ajattelemaan myös sitä, mihin Suomi niiden joukossa lopulta mielletään, jotka meistä jotain tietävät.
Väitän, että ne jotka Suomesta ovat jostain etäisesti kuulleet mieltävät Suomen yhdeksi pohjoismaisista valtioista, joissa omintakeisen systeeminsä ansiosta asiat ovat kummalla tavalla hyvin.
Kun itsekin asiaa mutustelee, niin ei se kauhean kaukana totuudesta ehkä olekaan.
Luottamus huolenpidosta
Hyvinvointimme takana on, halusimme sitä itsellemme myöntää tai emme, monella tavalla valtio. Valtion takaamien palveluiden ja huolenpidon takana on luottamus, joka meillä on julkista valtaa kohtaan. Jos murran jalan, voin luottaa pääseväni hoitoon. Jos saan lapsen, voin luottaa hänen pääsevän kouluun ja saavan siellä maailmanluokan opetusta ja lämpimän ruoan. Jos työt menevät alta, en todennäköisesti joudu kadulle.
Luotamme ihmisiin ja palveluihin.
HS uutisoi joulun välipäivinä gallupistaan, joka kertoo ihmisten luottamuksen hyvinvointivaltioon olevan laskussa. Emme luota siihen, että Suomi voi tuottaa nykyisiä palveluita enää tulevaisuudessa.
Tämä nyt ei sinänsä ole mikään ihme, sillä naapurimaa on hyökännyt Eurooppaan, ja talous näyttää synkemmältä kuin kaamoksenaikainen yö lumettomassa kaupunkikeskustassa. Mutta se kertoo ihmisten luottamuksen rapautumisesta siihen, että turvassa voi pysyä.
Hyvinvointivaltio tarvitsee korjausta
Hyvinvointivaltio on kiistatta parhaita asioita joita oikein toteutettuna ihminen voi muodostaa. Sillä lisätään elinikää, ehkäistään syrjäytymistä, luodaan toimeliaisuutta ja lisätään aivan valtavasti inhimillistä pääomaa, jonka avulla menestys monella tavalla rakennetaan. Jos pohja ei ole kunnossa, on turha yrittää rakentaa mitään maassa makaavaa puunrunkoa korkeampaa.
Nykyisiä palveluita emme pysty tällä menolla kauaa tuottamaan. Emme saa rahaa tarpeeksi sisään, jotta voimme kaiken myös rahoittaa. Velkaa kertyy, vaikka ihmisiä on töissä ennätysmäärä.
Korjauksessa on ihan ensialkuun lähdettävä perusteellisesta arvokeskustelusta menoja kohtaan. Mitä kaikkea me voimme kustantaa? Voimmeko luvata kaikkia nyt tuottamiamme asioita ja todeta järjestelmän olevan taloudellisesti kestävä? Pitkällä aikavälillä nykyisillä tuloilla se on puhdas mahdottomuus.
Siksi on luotava uusi hyvinvointivaltiosopimus, jossa käymme raa’asti läpi sen, mitä kaikkea me pystymme toteuttamaan, ja miten me palvelut tulevaisuudessa rahoitamme. Rakennetaan uusi pohja yhteiskunnalle, jolle rakennamme uutta ja parempaa.
Itselleni hyvinvointivaltion tavoite ja ydintehtävät ovat selvät.
Ihmisten pitää voida elää turvallista ja hyvinvoivaa elämää, jonka me kaikki mahdollistamme rahoittamalla yhteistä hyvinvointivaltiotamme.
Turvallinen ja hyvinvoiva elämä saavutetaan terveydenhuollolla, koulutuksella ja puolustuksella. Tälle perustalle me lisäämme elämään iloa ja hauskuutta kulttuurilla ja muilla sisältöä luovilla osilla. Hyvinvointivaltion osia on valtavasti, ja jokaista on turha luetella erikseen, mutta pohjan pitää olla selvä.
Helpoin ratkaisu tuntuu olevan vain todeta kaikkien palveluiden kohdalle vaihtoehdoksi verojen korotukset, ja sillä sipuli. Pelkästään niillä ei ratkaista mitään. Ratkaisu on laajentaa veropohjaa samalla kun menoja tarkastellaan kriittisesti. Yksittäisillä nostoilla luodaan pitkälle katsoen enemmän hallaa kuin hyötyä.
Me tarvitsemme hyvinvointia, ja niitä aikaansaadaan julkisilla palveluilla. Tunnustetaan se, että julkisia palveluita voivat toteuttaa muutkin kuin vain valtiollinen tai kunnallinen toimija, kunhan vaaditut asiat tulevat tehtyä. Yksityinen sektori on niin sosiaali- ja terveyspuolella kuin yhteiskunnan monella muullakin alalla tehostanut toimiaan paljon pitempään kuin julkinen valta.
Riittävillä tuloilla katamme hyvinvointimme takaavan palvelut.
Palautetaan luottamus
Kun tuomme uskottavan sopimuksen hyvinvointivaltion pohjasta esiin, voimme alkaa taas luottaa siihen.
Silloin voimme luottaa saavamme taas apua, kun sille on eniten tarve. Sitä varten Suomi on olemassa.
Lue lisää muista blogeistani täältä.
