Kaupungit eivät ole enää entisensä, kun terveydenhuollon palvelut ovat siirtyneet nyt jo surullisenkuuluisien hyvinvointialueiden kontolle. Terveydenhuollon toteuttamisen myötä katosi myös puolet kaupunkien budjeteista, ja sillä on vaikutusta kaupunkien kykyyn kasvaa ja keskittyä asukkaiden arjen parantamiseen. Nyt korostuu koulutus sekä rakennettu ympäristö.
Turulla on suuren kaupungin mahdollisuudet, ongelmat ja tarpeet. Kaupunki kasvaa usealla tuhannella asukkaalla vuodessa, ja samalla se tarkoittaa reagoimista suurempaan määrään väkeä. palvelutarpeiden muutoksia sekä kaupungin tiivistymistä ja laajentumista. Se saa aikaan kaupungille taloudellisia paineita, sillä uudet asuinalueet ja koulut eivät rakenna itse itseään tyhjästä. Se on kaupungin tehtävä investoida tarpeellisiin puitteisiin. Ilman kykyä olla houkutteleva ja kasvava kaupunki, kasvulle ei ole mahdollisuuksia tai tilaa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden poistuessa kaupunkien tehtävistä korostuu rakennettava ympäristö, yritysten mahdollisuudet sekä koulutus. Ne ovat kaupungin toimivuuden kannalta tärkeitä osasia, joilla luodaan hyvinvointivaltion turvaa sekä elinkeinon harjoittamisen vapautta kaikille kaupunkilaisille. Koulujen tarjoaman opetuksen tulee olla huippuluokkaa, varsinkin Turun kaltaisessa sivistyskaupungissa.
Uudistuksella sekä sen luomilla budjettipaineilla on samalla vaikutuksia kaupunkien talouteen. Kaupunkien budjettien koot käytännössä puolittuivat, kun sote-palveluiden messevät rahavirrat siirtyivät hyvinvointialueiden kontolle. Samalla kaupunkien tulopuolelta on silti poistunut ennakoitavissa olleita ja tasaisia valtionosuuksia, joiden tilille kilahtamiseen on kaupungeissa voitu luottaa. Kaupunkien tuloissa korostuu palveluiden toteuttamiseen tarkoitettujen valtionosuuksien sijaan verokertymä, ja siinä erityisesti yhteisövero.
Onnena onnettomuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden hankaluuksissa on kaupungeille myös hyviä puolia. Koska soteen keskittyy tällä hetkellä valtava lisärahoituksen paine ja suurten uudistusten tarve, on näiden toteuttaminen poistunut kaupungin harteilta. Nyt kaupunkien menot ovat paremmin ennakoitavissa, eikä ole yhtä sektoria joka toisteisesti kasvattaa budjettiaan merkittävästi vuodesta toiseen. Tämä toki lämmittää vain vähän, sillä hyvinvointialueiden myötä tullut koko järjestelmän epätasapainoisuus ja merkittävät ongelmat vaikuttavat kaupunkilaisten arkeen; vaikka päätökset toteutetaan eri pöydissä ja saleissa.
Turku elää hyvin vahvasti kaupungin elinvoimaisista yrityksistä. Turun tuloissa jo pitkään korostunut yhteisövero, jonka rooli suhteessa kunnallisveron kertymään on suuri. Kaupungissa on voimakasta telakka-, lääke- ja korkeaan osaamiseen keskittyvää teollisuutta, joka todella elää suhdanteiden vaikutuksista. Sen vuoksi niin Turun kuin muiden kaupunkien huomio tulee keskittymään entisestään oman alueensa yritysten elinvoimaan sekä uusien yritysten houkuttelemiseen alueelle.
Suurten kaupunkien tavoitteena on luoda kestävät edellytykset kasvavalle väestölle. Se vaatii kestävää taloudenpitoa, jolla varmistetaan kaikkien palveluiden tuottaminen. Kun nyt Turussa rakennetaan soten jälkeistä kaupunkia sekä uusia palveluita, on elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön rooli keskeisen suuri. Siksi nyt vireillä olevat kasvuhankkeet, jotka houkuttelevat yrityksiä ja täten myös työpaikkoja ovat Turulle prioriteettina korkealla. Peruspalveluihin, kuten kouluihin tehtävät investoinnit ovat samalla listalla korkealla, sillä koulutus on suurin ja merkittävin kaupunkien itse toteuttamista ja järjestämistä peruspalvelun muodosta. Myös muu houkuttelevuus tapahtumien, kulttuurin ja liikunnan avulla korostuu kaupungin tehtäväkentässä yhä enemmän. Kaupungit eivät ole enää kaikkivoipaisia, vaan keskittyvät enemmän kasvavaan ja toimivaan ympäristöön terveydenhuollon sijaan. Väestö muuttaa suuriin kaupunkeihin kuten ennenkin, ja nyt on kaupunkien tehtävä rakentaa eloisia uusia alueita, mahdollistaa työpaikat ja pitää huolta koulutuksesta.
Julkaistu myös Turun Sanomissa 2.11.
